Kakkuryöstäjä (1992)

Konsultti ”Pertti Mattila”

Elokuun lopulla 1992 Suomen Yhdyspankin (SYP) Pitäjänmäen konttoriin Pitäjänmäentie 19:ään tuli noin 40-vuotias mies, joka halusi johtajan puheille. Hän esittäytyi konsultti Pertti Mattilaksi ja kertoi aikovansa siirtää konttoriin suuren perinnön. Helsingin Sanomien mukaan käynti oli 26. elokuuta sulkemisaikaan, ja mies kertoi rahojen tulevan Laihian osuuspankista. Hän antoi nimen lisäksi henkilötunnuksen. Nimi kuului oikealle ihmiselle, jolla ei poliisin mukaan ollut mitään tekemistä ryöstön kanssa.

Henkilökunta pani merkille miehen peruukin ja viikset. Konttorissa oli tuolloin useita miehiä korjaamassa tietokoneita, ja Ilta-Sanomien mukaan tämä sotki miehen suunnitelman. Epäluuloinen henkilökunta jätti turvallisuuspäällikölle lapun, mutta tämä oli lomalla, eikä viestiä luettu ajoissa.

Kymmenen munan kakku

Ennen paluutaan mies soitti konttoriin ja kertoi tuovansa talletuksen kunniaksi kakkua. Hän kysyi, kuinka suuri kakun pitäisi olla. Vastaus, että kymmenen munan kakku riittää, paljasti samalla henkilökunnan määrän.

Tiistaina 1. syyskuuta vähän ennen sulkemisaikaa mies palasi mukanaan Fazerin lakka-kermakakku, joka oli tullut myyntiin samana päivänä. Kun asiakkaat olivat lähteneet, hän veti esiin aseen. Helsingin Sanomat kuvasi sen vuonna 1992 pieneksi pistooliksi, myöhemmissä kertomuksissa se on revolveri. Mies näytti aseen patruunoita ja uhkasi, että jos jokin menee pieleen, alkaa tappaminen.

Konttorissa oli töissä vain naisia. Mies sidotti heidät nippusiteillä, ja yksi virkailija vei hänet holviin. Iltalehden mukaan virkailija säilytti malttinsa eikä luovuttanut kaikkia rahoja. HS:n mukaan ryöstö kesti kello 16.05:stä 17.10:een. Irti päässyt virkailija soitti ensin pankkinsa valvomoon eikä hätänumeroon.

Saalis oli 1,8 miljoonaa markkaa. Tilastokeskuksen rahanarvonkertoimella laskettuna summa vastaa vuoden 2025 rahassa noin 530 000 euroa. Poliisi ja pankki eivät aluksi kertoneet summaa, vaan poliisin mukaan se oli ”huomattavan huomattava”. Mediassa nykyrahaksi muunnettu summa on vaihdellut: Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat puhuneet noin 450 000 eurosta, Iltalehti noin 530 000 eurosta ja MTV Uutiset noin puolesta miljoonasta eurosta. HS:n mukaan tavallinen pankkiryöstösaalis oli tuolloin noin 30 000 markkaa.

Tutkinta ja kakun jäljitys

Valvontakamerasta saatiin vain vastavalossa kuvattu siluetti. Silminnäkijöiden mukaan mies oli 180–185-senttinen, puhui murteetonta suomea ja käytti ruskeaa peruukkia sekä luultavasti tekoviiksiä. HS kertoi 1992, että sama mies oli käynyt elokuun alussa myös Kansallis-Osake-Pankin konttorissa Helsingissä.

Poliisi pyysi kakun ostajia ilmoittautumaan. Ensimmäisten tietojen mukaan kakkuja oli myyty vain muutama. Iltalehden myöhemmän kertomuksen mukaan niitä myytiin ryöstöpäivänä 19, ja 18 ostajaa jäljitettiin. Yksi Espoon keskuksessa myyty kakku jäi selvittämättä. ”Jos mies jonkin virheen teki, se oli kakku”, Helsingin Sanomien Kuukausiliite kirjoitti 2021.

Ryöstösarja

Pitäjänmäen jälkeen tehtiin uusia pankkiryöstöjä, joissa iskettiin aamulla ennen konttorin avaamista. Kakkuryöstön tutkinnanjohtaja Seppo Sillanpää on Ilta-Sanomille sanonut olevansa varma, että tekijä oli sama, koska toimintatapa pankissa oli samanlainen.

Lähteet kertovat sarjan laajuudesta eri tavoin. Seuran mukaan kohteina olivat Aktian konttorit Helsingissä ja Espoossa sekä mahdollisesti yksi pankki Oulussa, ja neljästä onnistuneesta ryöstöstä kertyi noin kolme miljoonaa markkaa. Sillanpää on arvioinut Ilta-Sanomille koko saaliiksi 4–5 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen mukaan muita keikkoja oli 5–6, Iltalehden mukaan ryöstöjä oli neljä ja saalis lähes miljoona euroa.

Iltalehden, Seuran ja MTV Uutisten mukaan viimeinen sarjaan yhdistetty yritys tehtiin vuonna 1995 Lauttasaaren Aktiassa. Holvin hälytys laukesi, ja mies pakeni ilman saalista taukotilan ikkunasta puistoon. Seuran mukaan sarja loppui siihen. HS:n Kuukausiliite on ajoittanut viimeisen keikan myöhemmäksi.

Epäilty, jota ei tuomittu

Poliisi päätyi lopulta epäilemään miestä, joka Sillanpään mukaan sopi tekijäprofiiliin. Seuran mukaan miehellä oli kokemusta turvallisuusalalta, ja hän oli asunut Espoon keskuksessa kakun oston aikoihin. Iltalehden mukaan hänet otettiin kiinni vuosia myöhemmin, kun hän oli lähdössä Thaimaahan. Sillanpää halusi miehen viikoksi vangituksi, mutta käräjäoikeus ei suostunut. Pitäjänmäen konttorin johtaja ja varajohtaja olivat tuolloin jo kuolleet, joten heitä ei voitu käyttää tunnistamisessa. Vapautuessaan mies sanoi Sillanpään mukaan: ”En minä enää. Minä olen sellaiset jo lopettanut.”

Helsingin Sanomat on Kari Haakanan kirjaan Tämä on ryöstö! viitaten kirjoittanut, että oikeus vapautti epäillyn. Julkisuudessa ei ole kerrottu kenenkään saaneen ryöstöistä tuomiota, eikä epäillyn nimeä ole julkaistu. Häntä on pidettävä syyttömänä.

Eläkkeellä olevat tutkijat Seppo Sillanpää ja Kenneth Eriksson kertoivat Iltalehdelle 16.2.2025 olevansa vakuuttuneita, että kakkuryöstäjä ja tämän rikoskumppani olivat entisiä poliiseja. Heidän mukaansa vihje yhdisti molemmat skientologiaan, ja Sillanpää arveli rahojen menneen siihen toimintaan. Kyse on tutkijoiden näkemyksestä, jota ei ole koeteltu oikeudessa.

Taustaksi: tammikuussa 1990 uutisoitiin – Hannu Lauerman kirjan Usko, toivo ja huijaus (2007) mukaan ensimmäisenä Iltalehdessä 9.1.1990 – että kolme presidentti Mauno Koiviston turvamiestä, jotka olivat poliiseja, oli jättänyt presidentin suojelutehtävät skientologiayhteyksiensä vuoksi. Lähteet kertovat eri tavoin, erosivatko miehet itse, siirrettiinkö heidät muihin tehtäviin vai erotettiinko heidät; esimerkiksi Iltalehti kirjoitti vuonna 2019, että heidät erotettiin. Mikään julkinen lähde ei yhdistä näitä turvamiehiä kakkuryöstöön.

Vanhentunut arvoitus

Rikokset ovat vanhentuneet. Seuran mukaan törkeän ryöstön syyteoikeus Pitäjänmäen keikasta päättyi 1.9.2012, MTV Uutisten mukaan sarja vanheni 2011 ja Ilta-Sanomien mukaan 2010-luvun alussa. Tapausta käsiteltiin Poliisi-tv:ssä vuonna 2000. Ilta-Sanomat kutsuu sitä saaliin perusteella Suomen suurimmaksi selvittämättömäksi pankkiryöstöksi.