Konalan pankkiryöstö (1976)

Perjantaiaamupäivä Konalassa

Konala kuului ennen vuotta 1946 Helsingin maalaiskuntaan. Se liitettiin Helsinkiin osana Pitäjänmäkeä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Kaupunkimaista asutusta alueelle alkoi syntyä vasta asemakaavan myötä vuonna 1949, ja omaksi kaupunginosakseen Konala erotettiin vuonna 1959. Vuodesta 1962 alueen suurimpia työpaikkoja oli Hartwallin juomatehdas. Konalassa toimi myös Kansallis-Osake-Pankin konttori. KOP oli vuonna 1889 suomenmieliseksi liikepankiksi perustettu pankki ja ruotsinkielisen Yhdyspankin kilpailija.

Perjantaina 29. lokakuuta 1976 aamupäivällä konttoriin tuli kaksi nuorukaista, jotka olivat naamioineet kasvonsa hupuilla. Pankissa oli virkailijoiden lisäksi kolme asiakasta. Toinen ryöstäjistä osoitti virkailijoita ja asiakkaita pistoolilla, ja sillä aikaa toinen keräsi rahat kassoista. Silminnäkijöiden mukaan koko aseellinen ryöstö kesti vain muutaman minuutin. Lehtijutussa ei mainita loukkaantuneita.

Muovikassit ja Volvo

Kadun toisella puolella ryöstäjien pakoa seurasi nuori rouva. Hän kertoi Helsingin Sanomille hämmästyneensä, kun kaksi huppupäistä miestä tuli pankista muovikassien kanssa. Ryöstäjät eivät edes juosseet autolleen. Pian heidän peräänsä juoksi konttorista ulos virkailija.

Konttorin esimies oli komentanut virkailijan juoksemaan ryöstäjien perään. Hän näki miesten poistuvan oranssinvärisellä Volvolla ja ehti painaa mieleensä auton tuntomerkit. Ne välitettiin heti poliisin lisäksi muun muassa kaikille Helsingin takseille.

Ryöstäjät kahmivat rahaa kolmesta kassasta, ja saalis oli noin 44 000 markkaa. Tilastokeskuksen elinkustannusindeksillä laskettuna summa vastaa noin 38 500 euroa vuoden 2025 rahassa. Helsingin Sanomat kirjoitti seuraavana aamuna, että määrä oli suurimpia ryöstösaaliita Suomessa useaan vuoteen.

Jäljet jäivät heikoiksi

KOP:n Konalan konttori suljettiin heti ryöstötutkinnan ajaksi. Helsingin rikospoliisin tekniset tutkijat keräsivät konttorista talteen kaikki jäljet. Jo paikan päällä he kuitenkin totesivat, että tulos jäisi heikoksi.

HS:n kuvaaja Jarmo Hietaranta kuvasi suljetun konttorin henkilökuntaa. Lehden kuvatekstin mukaan virkailijoilla oli näin hetki aikaa pohtia äskeistä kokemusta. Pankkiturvallisuuden asiantuntijat ovat myöhemmin korostaneet, että ryöstö on henkilökunnalle hyvin traumaattinen kokemus. Finanssialan entisen turvallisuusjohtajan mukaan osa työntekijöistä on vaihtanut alaa kokonaan katsottuaan aseen piippuun.

Pakoauto löytyi

Sunnuntaina 31. lokakuuta 1976 Helsingin Sanomat kertoi, että ryöstäjien Volvo oli varastettu hieman ennen ryöstöä Sturenkatu 21:n kohdalta. Poliisi löysi auton lauantaina 30. lokakuuta hylättynä Fonseenintieltä, melko läheltä ryöstöpaikkaa. Poliisi epäili, että ryöstäjät olivat vaihtaneet autoa.

Lehti julkaisi myös ryöstäjien tuntomerkit. Toinen oli 160–165 senttimetriä pitkä ja pukeutunut siniseen, haalarimaiseen asuun. Toinen oli 170–180 senttimetriä pitkä. Molemmilla oli päässään kommandopipot tai huput. Poliisi pyysi yleisöltä vihjeitä. HS kutsui ryöstöä yhdeksi viime vuosien suurimmista pankkiryöstöistä.

Helsingin Sanomista ei löydy vuoteen 1978 mennessä uutista, jonka mukaan Konalan ryöstöstä olisi pidätetty, syytetty tai tuomittu ketään. Tammikuussa 1977 lehti kertoi, että neljästä ryöstöstä Helsingin seudulla epäilty huppupäinen kaksikko oli yhä vapaana. Lehti ei kuitenkaan kertonut, oliko Konalan ryöstö yksi näistä. Saatavilla olevien lähteiden perusteella Konalan ryöstäjät olivat yhä tavoittamatta, eikä tapauksen ratkeamisesta ole julkista tietoa.

Tässä artikkelissa ei nimetä silminnäkijöitä eikä pankin henkilökuntaa.