Myyrmannin räjähdys (2002)

Perjantai-ilta kauppakeskuksessa

Myyrmanni oli lokakuussa 2002 vilkas kauppakeskus Vantaan Myyrmäessä. Perjantai-iltana 11. lokakuuta käytävillä liikkui paljon ihmisiä, ja keskusaulassa ravintolan edessä esiintyi vapaaehtoinen pelle, joka jakoi lapsille ilmapalloja. Esitystä seurasi runsaasti lapsiperheitä.

Noin kello 19.35 aulassa räjähti voimakas kotitekoinen pommi, jossa oli tuhansia teräksisiä hauleja ja nauloja. Paineaalto ja sirpaleet osuivat laajalle alueelle. Ensimmäiset pelastusyksiköt olivat paikalla kolme minuuttia myöhemmin. Aluksi epäiltiin, että ilmapallojen täyttöön käytetty kaasupullo olisi räjähtänyt. Silminnäkijöiden mukaan varsinaista pakokauhua ei syntynyt, ja vahingoittumattomat asiakkaat ohjattiin ulos. Yle lähetti illalla ylimääräisen uutislähetyksen. Kello 20.50 viimeisetkin vakavasti loukkaantuneet oli siirretty sairaaloihin.

Epäily pommista vahvistui, kun loukkaantuneiden haavoista löytyi teräshauleja. Koska räjähdys viittasi mahdolliseen terrorismiin, paikalla kävi myös suojelupoliisin tutkija. Viranomaiset pitivät ensimmäisen tiedotustilaisuuden Myyrmannissa jo kello 21.

Uhrit

Räjähdyksessä kuoli seitsemän ihmistä, joista yksi oli pommin tekijä. Kuudesta uhrista kolme oli alaikäisiä, ja nuorin heistä oli seitsemänvuotias tyttö, joka kuoli matkalla sairaalaan. Loukkaantuneita oli arviolta lähes 200, ja ainakin 164 hakeutui hoitoon. Osalle jäi pysyviä fyysisiä vammoja.

Tässä artikkelissa ei nimetä uhreja eikä tekijää. Tapaus on yksityishenkilöiden kannalta edelleen kipeä, eikä nimien toistaminen lisää ymmärrystä tapahtuneesta.

Tutkinta ja tekijän selviäminen

Ensimmäisenä paikalle tullut poliisipartio löysi lattialta ajokortin, joka osoittautui ratkaisevaksi vihjeeksi. Keskusrikospoliisi otti tutkinnan johtoonsa yöllä 12. lokakuuta. Lauantaina tekijä tunnistettiin DNA-tutkimuksella, ja poliisi teki kotietsinnän hänen kotiinsa sekä tarkasti hänen opiskelu- ja työpaikkansa, ja sunnuntaina 13. lokakuuta julkistettiin, että räjähdyksen takana oli 19-vuotias vantaalainen kemiantekniikan opiskelija. Hän kuoli itse räjähdyksessä, ja tutkinnan mukaan pommi oli hänen sylissään sen räjähtäessä.

Asiaa tutkittiin kuutena murhana ja törkeänä tuhotyönä. Poliisi kuulusteli noin 350 ihmistä, sai yli 700 vihjettä ja kävi läpi noin 750 kiloa räjähdysjätettä. Tutkinnan johtopäätös oli, että tekijä toimi yksin.

Tekijä oli keskustellut räjähteistä internetin harrastajafoorumilla. Räjähdystä seuranneella viikolla poliisi otti kiinni neljä nuorta, jotka olivat kirjoittaneet samoilla palstoilla. Heidän osuuttaan Myyrmannin pommin valmistukseen ei voitu osoittaa. Kolme heistä tuomittiin kesäkuussa 2003 sakkoihin räjähderikoksista, joilla ei ollut yhteyttä Myyrmannin iskuun.

Avoimeksi jäänyt motiivi

Tekijää kuvattiin hiljaiseksi, ujoksi ja eristäytyneeksi nuoreksi mieheksi. Poliisin mukaan hän ei ollut julistautunut minkään poliittisen tai uskonnollisen ääriajattelun kannattajaksi. Hän ei jättänyt jälkeensä viestiä, eikä tutkinta löytänyt selvää syytä teolle. Näyttöä ei löytynyt myöskään siitä, että hän olisi aikonut kuolla. Itsemurhaiskun teoriaa vastaan on esitetty juuri viestin puuttuminen sekä se, että räjähdys tapahtui noin tunti ennen sulkemisaikaa. Pommissa oli ajastin, mutta jäi epäselväksi, oliko sen tarkoitus räjähtää kauppakeskuksen ollessa auki vai vasta sulkemisajan jälkeen.

Tekijän isä on kirjassaan esittänyt, että pommi olisi ollut tarkoitus räjäyttää läheisessä metsässä ja että se laukesi kauppakeskuksessa vahingossa. Kirja ei ole puolustuspuhe, vaan se käsittelee myös yksinäisyyttä, eristäytymistä ja koulukiusaamista. Onnettomuusteoria on yksi selitys muiden joukossa; virallinen tutkinta ei pystynyt vahvistamaan tekijän aikeita.

Suru ja jälkihoito

Sisäministeri kuvasi tekoa tuoreeltaan rikolliseksi ja halveksittavaksi. Tapaus järkytti koko Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa ihmishenkiä vaatineet räjähdykset ovat hyvin harvinaisia. Lauantaina 12. lokakuuta Myyrmäen kirkossa järjestettiin muistohartaus, johon osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti ja pääministeri. Suruvalittelunsa esittivät myös ulkomaiset poliitikot, kuten Ruotsin pääministeri. Lisäksi sisäasiainministeriö suositti tiistaiksi 15. lokakuuta yleistä suruliputusta koko maahan. Kauppakeskus korjattiin ja avattiin uudelleen 30. lokakuuta 2002, vajaat kolme viikkoa räjähdyksen jälkeen. Räjähdyspaikalle ei pystytetty muistomerkkiä. Kauppakeskuksen naapurissa sijainneessa ammattikorkeakoulussa, jossa tekijä oli opiskellut, laskettiin lippu puolitankoon ja koko koulu kokoontui surujuhlaan.

Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan pelastustoiminta onnistui. Sitä helpottivat muun muassa se, että räjähdys tapahtui sisätiloissa, hyvät kulkuyhteydet ja kauppakeskuksen sijainti terveysaseman vieressä. Puhelinverkon ruuhkautuminen kuitenkin vaikeutti viranomaisten yhteydenpitoa. Jälkihoitoa on myöhemmin arvosteltu: osa vammautuneista katsoo jääneensä ilman asiallista tukea. Tammikuussa 2003 kerrottiin, että lähes kaikki sairaalahoitoon hakeutuneet aikoivat hakea korvauksia ja yli sata yrittäjää vaati korvausta omaisuusvahingoista. Koska tekijä oli kuollut, maksajiksi olivat joutumassa valtiokonttori ja vakuutusyhtiöt.

Myyrmannin räjähdys on yksi Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista väkivallanteoista. Kysymys siitä, miksi se tapahtui, on jäänyt vaille varmaa vastausta.